Itsenäisyyspäivänä 6.12. 2023

Tasan kaksi vuotta sitten aloitin puheeni seuraavasti:

Itsenäisyyspäivänä 2021

Suomi on tänään 104 vuotias.

 Mitä kaikkea onkaan ehtinyt tämän alueen historiassa tapahtua tuossa lyhyessä ajassa? Ja vauhti vain kiihtyy ja kiihtyy. Mikä onkaan tänään itsenäisyyden merkitys?

Elämme eri maailmassa kuin kaksi vuotta sitten. (sanoin siis näin myös kaksi vuotta sitten). Kaksi vuotta sitten ,2019, oli maailma avoin kaikelle kaikkialle. Vaikutti, ettei maiden rajoilla enää ole niin merkitystä. Me täällä Savukoskella oltiin osana tätä globaalin maailman syrjäseutua. Mutta tänään on maa ja sen itsenäisyys eri asia kuin kaksi vuotta sitten.

Yhtäkkiä rajat on voinutkin sulkea, ihmisten on pitänyt tunnistautua ja kaikki kulkeminen on rajattua. Fyysisesti olemme enemmän suomalaisia kuin pitkään aikaan. Ulkomaille ei enää yhtäkkiä kuljetakkaan noin vain, oma paikkakunta ja varsinkin Suomi on nyt rajattu alue, jossa pitää pysyä ja saa pysyä, halutaankin pysyä.

 

Hetkinen, tuo puhe oli kirjoitettu kaksi vuotta sitten ja muutos vain kiihtyy. Nyt vuonna 2023 voin sanoa taas, että elämme eri maailmassa kuin kaksi vuotta sitten.  Rajamme itään on nyt todella suljettu. Rajan yli ei ole mitään menemistä. Vielä kaksi vuotta sitten tuota kirjoittaessani olin Naton vastustaja, nyt olen tyytyväinen siitä, että maamme on Naton jäsen.

Savukoski on itärajan kunta ja seuraamme koko ajan tilannetta. Kunnille järjestetään parin vuoden välein valmiusharjoitukset. Tämän syksyn harjoitukset olivat nyt aivan erilaiset kuin ennen. Meidän on täälläkin syrjäisessä kunnassa valmistauduttava ja varauduttava maailman tilanteeseen.

Savukosken osalta olen rauhallisella mielellä. Hätävara on täällä itsestään selvä asia. Täällä ihmiset ovat perinteisesti tottuneet siihen, että kaapissa on aina vararuokaa, on tulitikkuja ja pärjätään vaikka sähkötkin olisivat poikki. Ylpeä olen siitä, että täällä tiedetään mitä naapurissa tapahtuu. Ei se ole uteliaisuutta – se on välittämistä ja huolehtimista.

Ukrainalaisista on tullut osa kuntamme elämää. Lapset ovat päivähoidossa ja koulussa, aikuiset muiden kuntalaisten tavoin töissä ja harrastuksissa.

Kunnan rooli on muuttunut paljon vuodessa, kun emme vastaa enää sosiaali- ja terveyspuolesta. Kunnan tehtävänä on nyt ennaltaehkäisevä toiminta.  Kuntamme ensi valtuustossa hyväksytään Savukosken hyvinvointisuunnitelma ja siinä olevat esitykset ovatkin olennainen osa kuntamme nyt rakenteilla olevaa vuoden 2024 talousarviota. Kuntamme taloustilanne on vielä ihan kohtuullinen, mutta jos valtiovalta tiukentaa sitä, niin meidän on todella mietittävä, miten hoidamme kuntalaistemme hyvinvoinnin.

Eilen aamulla olimme valtuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaan kanssa kättelemässä Savukosken päiväkodin lapsia heidän itsenäisyyspäivä juhlassaan.  Päiväkoti on täynnä Savukosken tulevaisuuden tekijöitä. Siis täynnä, perheet uskovat täällä yhä huomiseen ja tulevaisuuteen. Tilaisuus oli minulle todella voimia antava. Lapset puhuivat poroista, susista, lumesta, äidistä ja isistä.

Porotalous ei anna perheille leveää leipää, mutta se on täällä isolle osalle kuntalaista syy elää ja olla.  Syy elää ja olla kotiseudullaan Savukoskella.  Iso osa näistäkin päiväkodin lapsista on perheistä, joilla on vahva sidos porotalouteen. Siis sidos kotikairoihin, luontoon, terveeseen elämään ja halu vaalia vanhoja perinteitä.

He kasvavat esi-isiensä mailla, he saavat synnyinlahjaksi kotiseudun ja sen kulttuurin. Isolla osalla heistä on vahva veren- ja kulttuurinperimä metsälappalaisilta ajoilta asti. Nämä lapset kantavat valtavaa aarretta, meidän on turvattava heidän mahdollisuutensa viedä tätä kulttuurin aarretta eteenpäin seuraavillekin saukoskilaisille sukupolville.

Emme voi kuitenkaan elää täällä vain toistemme paitoja pesemässä. Tarvitsemme uusia toimintoja ja kuntalaisia.  Ollaan ylpeitä myös niistä kuntalaisista, jotka ovat tulleet mukaan kulttuuriimme, elävät luonnossamme ja haluavat olla osa joukkoamme.

Onhan se osa maamme turvallisuutta, että myös nämä syrjäisemmät seudut pysyvät asuttuina ja kaikkealla eri puolilla Savukosken kairoja on silminä liikkeellä ihmisiä, jotka tuntevat nämä kairat kuin omat taskunsa. Nämä kulkijat ovat turvan tekijöitä – tarvitsemme toisiamme.

 

Mitä sanoisin mahdollisessa Savukosken itsenäisyyspuheessani kahden vuoden päästä eli 6.12.2025?

Kuntamme kiinnostaa nyt entistä enemmän myös malmin etsintä- ja tuulivoimayrittäjiä. Olemmeko halukkaita / valmiita, onko meidän pakko ottaa nämä toiminnot osaksemme? Uskon, että näihin voisin vastata paremmin kahden vuoden päästä.

Kahden vuoden päätä voin puhua onko kuntarakenteen itsenäisyytemme ajan suurin muutos hyvinvointialueet lähteneet toimimaan, ollaanko niitä pirstomassa vai yhdistämässä vielä suurimmiksi alueiksi.

Kahden vuoden päästä… saa nähdä. Tehdään töitä, että meillä on silloin täältä jotain uutta sanottavaa myös Savukoskelta. Uskon kuitenkin, että jatkossakin on kuntamme entistä ylpeämmin itsenäinen pitäjä itsenäisessä Suomessamme.

 

Kiitos kaikille jo edesmenneille ja nykyisille saulaisille, että saamme tänään juhlia. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille kuntalaisille ja niille, jotka kokevat Savukosken osaksi omaa elämäänsä.

Eeva-Maria Maijala

vs. kunnanjohtaja

Muita uutisia